Koskemattomat

Alkuperäinen nimi: Intouchables
Vuosi: 2011
Ohjaaja(t): Olivier Nakache, Éric Toledano
Käsikirjoittaja(t): Olivier Nakache, Éric Toledano
Tuottaja(t): Nicolas Duval-Adassovsky, Laurent Zeitoun, Yann Zenou
Leikkaaja(t): Anne-Sophie Bion, Michel Hazanavicius
Säveltäjä: Ludovico Einaudi
Valmistusmaa: Ranska
Kesto: 113 min
Tuotantoyhtiö: Gaumont 
Kieli: ranska
Genre: draama, komedia
Ikäraja: K15
Budjetti: 9,5 miljoonaa euroa
Nippelitietoa: leffasta tuli Ranskan toiseksi katsotuin elokuva ja se on maailman tuottoisin ei-englanninkielinen elokuva.

Näyttelijät:
François Cluzet (Philippe)
Omar Sy (Driss)
Anne Le Ny (Yvonne)
Audrey Fleurot (Magalie)
Clotilde Mollet (Marcelle)
Alba Gaïa Kraghede Bellugi (Elisa)
Cyril Mendy (Adama)
Salimata Kamate (Fatou)
Absa Diatou Toure (Mina)
Grégoire Oestermann (Antoine)
Christian Ameri (Albert)

Oma arvio

Äkkiseltään luulisi, että jos yhdistää neliraajahalvaantuneen miehen ja huumeita käyttävän ulkomaalaistaustaisen sekä käsitteet tositarina ja draama, ei voi saada aikaan muuta kuin rahaa havittelevien leffatekijöiden tuotoksen. Entäpä jos soppaan sekoittuu vielä valmistusmaaksi Ranska ja yhdeksi genreksi komedia? Kyseessä taitaa olla taiteellinen näkemys erilaisista ihmisistä varovaisilla vitseillä höystettynä... Hetkinen, hetkinen, eipäs mennä asioiden edelle. Kun nämä ominaisuudet laitettiin vuonna 2011 yhteen pakettiin, tuloksena saatiin mielestäni yksi parhaista viime aikoina tehdyistä elokuvista.

Philippe Fran (François Cluzet) on neliraajahalvaantunut mies, joka tarvitsee apua ympäri vuorokauden. Varallisuutensa ansiosta hän kykenee palkkamaan suureen asuntoonsa haluamansa määrän kyseisiä apureita ja tarinan alkaessa hän hakee henkilökohtaista avustajaa edellisen lopetettua. Driss (Omar Sy) sen sijaan on pieniä rikoksia tekevä nuorehko mies, joka tarvitsee työkkäriä varten tarvittavat todistukset siitä, että on hakenut töitä. Hän menee pahaa aavistamatta Philippen kartanoon ja epäasiallisesta käytöksestään huolimatta - tai pikemminkin sen vuoksi - päätyy hänen avustajakseen. Ensialkuun heidän välinen suhteensa tuntuu takkuiselta, mutta ei mene kauaakaan, kun heidän välilleen syntyy erityinen side.

Istuessani leffateatterin penkkiin ja huomatessani vasta silloin rainan olevan ranskankielinen, tulin erittäin varautuneeksi ja koin lähestulkoon katumusta siitä, että olin maksanut kokonaisen leffalipun hinnan. Kun parin tunnin jälkeen nousin ylös samaisesta penkistä, ennakkoluuloni olivat kadonneet kuin savuna ilmaan ja tarinan jättämä lämmin tunne oli sellainen, mitä en ollut vähään aikaan kokenut. Elokuva on mitä koskettavin ja lämminhenkisin draama, joka samalla naurattaa lähes joka kohtauksessa. Tällainen yhdistelmä on sitä, mitä monet elokuvat, sekä tulevat että jo tehdyt, kaipaisivat enemmän - viihdettä, tärkeää sanomaa, pysähtymistä.

Koskemattomat on elokuva, jonka jaksaa katsoa useampaan kertaan. Se kertoo kaiken tarvittavan ja onnistuu tekemään sen mielenkiintoisesti, minkä ansiosta katsoja imaistaan tarinaan mukaan. Vaikka pituus on melkein kaksi tuntia, aika liikkuu lähes huomaamatta ja kauemminkin kyseistä tarinaa voisi seurata. Kahteen niin erilaiseen henkilöön on äärimmäisen helppo kiintyä ja heidän välinen ystävyytensä on aitoa ja kaunista. Kumpikin naljailee toisilleen, mikä on erittäin viihdyttävää. Välillä katsojaa nauratetaan niin nopealla sykkeellä, että uuden letkauksen tullessa huvittuneisuus kohdistuu vielä edelliseen kohtaukseen. Yhtä nopeasti kerronta muuttuu vakavaksi ja tunteita herättäväksi. Pyörätuolissa istuva mies on osaansa tyytynyt, mutta ei voi sietää sitä, että häntä jatkuvasti säälitään. Elokuva pohtii kahden yksilön elämäntarinan lisäksi sitä, miten asioihin tulisi suhtautua. Yhtenä tärkeänä teemana on myös erilaisten ihmisten välinen ystävyys - aina ei tarvitse olla samanikäinen tai samoista taustoista lähtöisin oleva.

Näyttelijöiden suoritusta ei voi kuin ihailla. Sekä Cluzet että Sy ovat karismaattisia ja lahjakkaita näyttelijöitä, jotka toimivat hyvin yhteen. Elokuvan sieluna on nimenomaan Philippen ja Drissin välinen suhde, jonka kyseiset näyttelijät saavat täyteen loistoonsa kaikkine iloine ja suruineen. He ovat allekirjoittaneelle täysin vieraita nimiä, kuten ohjaajakaksikkokin. Tästä huolimatta heille on annettava paljon arvostusta tästä yllätysnimestä, joka kannattaa ehdottomasti katsastaa. Leffan tekniselle puolelle, joka on tasaisen hyvää työtä, ei niinkään jaksa edes kiinnittää huomiota. Eräässä kohtauksessa trikkikuva on hälyttävän silmiinpistävä ja välillä leikkaus hieman töksähtää, mutta nekään eivät laske kokonaisarviota. Koskemattomat on kaunis tarina, joka antaa maailmasta kerrankin positiivisen kuvan ja kannustaa kohtaamaan ihmisiä ja eri tilanteita vaikeuksista huolimatta.