torstai 5. helmikuuta 2015

Koiran elämää

Alkuperäinen nimi: A Dog's Life
Vuosi: 1918
Ohjaaja: Charles Chaplin
Käsikirjoittaja: Charles Chaplin
Tuottaja: Charles Chaplin
Kuvaaja: Roland Totheroh
Leikkaaja: Charles Chaplin
Säveltäjä: Charles Chaplin
Valmistusmaa: USA
Kesto: 33 min
Tuotantoyhtiö: First National
Kieli: englanti (mykkäelokuva)
Genre: komedia, lyhytelokuva
Ikäraja: S
Budjetti: ?
Nippelitietoa: leffan koira oli niin kiintynyt Chapliniin, että kuoli 3 viikkoa projektin jälkeen. Chaplinin veljellä on sivurooli leffassa.

Näyttelijät:
Charles Chaplin (kulkuri)
Edna Purviance (laulaja)
Syd Chaplin (lounaskärryn omistaja)
Henry Bergman (työtön)
Charles Reisner (työvoimatoimiston virkailija)
Albert Austin (varas)
Tom Wilson (poliisi)

Oma arvio



Britit ovat kautta aikojen osanneet tehdä mustaa komediaa, josta todistavat muun muassa Musta Kyy, Monty Python, Kyllä Jeeves hoitaa ja Pitkän Jussin Majatalo -sarjat. Kun historiassa rämmitään vielä useampi vuosikymmen taaksepäin, päädytään suuren nimen, Charles "Charlie" Chaplinin, luokse. Vaikka kyseinen kaveri vietti suurimmansa osan urastaan jenkeissä, Britannia voi olla ylpeä omasta pojastaan. Kaikki tietävät knallin, suuret housut ja liian pienen takin omistavan rähjäisen ja viiksekkään miehen, jolle sattuu ja tapahtuu. Eipä ole merkitystä onko yleisö nähnyt taiturin leffoja vai ei, hän on silti Nimi suurella n:llä ja tulee vaikuttamaan ihmisiin myös tulevaisuudessa.

Chaplin esittää Koiran elämää -lyhärissä köyhää kulkuria, joka on hänen tunnetuin hahmonsa myös muissa elokuvissa. Hän elelee vaatimattomasti ja varastelee ruokaa henkensä pitimiksi. Leffan alkupuolella hän kohtaa pienen koiran, josta tulee hänelle tärkeä kumppani. Kulkurin elämään sekoittuu myös kaunis nainen (Edna Purviance), johon hän ihastuu päätä pahkaa. Onneksi edes rahaongelmat eivät tuota huolta, sillä hän keksii kyllä keinot saavuttaakseen tavoitteensa. Kuten arvata saattaa, raina on mustavalkoinen ja mykkäelokuva. Taustalla soi alituiseen musiikki, joka sopii kohtauksiin mainiosti ja saa hahmot elämään. Niihin on selvästi panostettu, mikä onkin tärkeä elementti muuten mykässä leffassa.

Silloin tällöin ruudulle läiskähtävät tekstit jaksottavat lyhäriä mukavasti ja antavat lisätietoa tarinasta, vaikka ilman niitäkin sitä pystyisi seuraamaan. Pituutta on mielestäni juuri sopivasti tämänkaltaiselle leffalle, vaikka olisihan tarinasta saanut väännettyä kokopitkänkin elokuvan pienellä suunnittelulla. Koiran elämää on ensimmäinen teos, jonka Chaplin teki itsenäisenä elokuvantuottajana, minkä ansiosta siitä tulikin erittäin suosittu. Hän itse käsikirjoitti, ohjasi ja näytteli leffan sekä osallistui leikkaamisprosessiin yhdessä muutaman muun kanssa. Materiaalia syntyi huikeat vajaa yksitoista kilometriä, mikä kertoo Chaplinin tarkkuudesta ja täydellisyyden tavoittelusta.

Leffassa on monta hauskaa kohtausta, jotka syntyvät pääosin herra Chaplinin lahjakkuuden ansiosta. Esimerkkejä kyseisistä kohtauksista ovat ruoan varastaminen kioskilta, poliisin kiusaaminen sekä epäonnistumiset töitä hakiessa. Myös koirien hyödyntäminen on hyvä keksintö, sillä piskien takaa-ajokohtaus on mielettömän onnistunut. Alunperin koiria oli studiolla yli kaksikymmentä, mutta kun niiden metelöinnistä tuli valituksia, määrää jouduttiin vähentämään lähes puolella. Muut näyttelijät hoitavat hommansa hienosti, ruudulla nähdään esimerkiksi Chaplinin veli, mutta onhan se sanomattakin selvää, että kaikki jäävät pääosan esittäjän varjoon. Vaikka tarinassa onkin yhteiskunnallinen teema - köyhien ja rikkaiden vastakkainasettelu sekä työttömyys - on tämä lyhytelokuva ehkä kuitenkin enemmän komediallinen taidonnäyte.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti